NUNANUT TAMALAANUT NALEQQIUSSINEQ
Titartagaq 1-mi inummut ataatsimut Inuiaqatigiit Ataatsimut Isertitaasa Nalingat Atorneqarsinnaasut pillugit Verdensbankip naalagaaffiup naatsorsuutaanni paasissutissat ukiumut katersorsimasat tunngavigalugit nunat avannarliit kiisalu USA Canadalu aningaasatigut pigissaassusiat naleqqiunneqarsimapput. Aningaasat pisissutaasinnaanerisa assigiinneri iluarsiivigineqarnerisigut paasissutissat aamma ajornannginnerusumik naleqqiunneqarsinnaalerput. Aningaasat nalingisa allanngornerat pinngitsoorani akit assigiinnginnerannik takussutaannginnerat ilaannakuusumik taamaalilluni peerneqarpoq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasat pisissutaasinnaanerinik misissuinermut assersuut 1994-meersoq Akit ineriartorneranni takuneqarsinnaavoq.
USA-mi Inuiaqatigiit Ataatsimut Isertitaasa Nalingat Atorneqarsinnaasut inunnut ataasiakkaanut agguaqatigiisillugu qaffasinnerpaavoq, malitsigalugu Norge, atugarissaarnikkut inissisimalluarnerat nunap uuliaateqarnera annertuumik pissutaalluni. Nunat avannarliit allat kiisalu Canada nunani pisuujunerpaat 20-it akornanniipput. Kalaallit Nunaat tassannga appasinnerulaarpoq normu 30-iutut inissisimalluni.
Titartagaq 1
2005-mi nunanut toqqakkanut innuttaasumut ataatsimut BNI
Najoqqutaq: World Development Indicators, The World Bank
Danmarkimut naleqqiullugu pigissaassutsip qaffasissusiata ineriartornerata naleqqiunneqarnera immikkut soqutiginaateqarpoq. Ineriartorneq Titartagaq 2-mi takuneqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaata inummut ataatsimut Inuiaqatigiit Ataatsimut Isertitaasa Nalingat Atorneqarsinnaasut 1990 tikillugu Danmarkimit qaffasinnerulaarput. Tamatumunnga ilaatigut pissutaavoq piffissami sivisuumi 1980-kunni Danmarkimi aningaasarsiornikkut ajornartorsiortoqarnera, ilutigisaanik Kalaallit Nunaanni akitigut aningaasarsiornikkullu ingerlalluartoqarluni. Tamatuma kingorna pissutsit allanngorput, 2005-milu Danmarkimi Inuiaqatigiit Ataatsimut Isertitaasa Nalingat Atorneqarsinnaasut inummut ataatsimut 300.000 kr.-it missaaniittut Kalaallit Nunaanni inummut ataatsimut 249.000 kr.-it missaaniissimapput. Pisisinnaassutsip assigiinnginneranut kisitsisit iluarsineqarnikuunngillat. 1992-mi pisisinnaassutsip assigiinngissusianik misissuinerup takutippaa Kalaallit Nunaanni akit 20-25 pct.-imik qaffasinnerusut. Taamaaginnartoqassappat nikingassutaasoq annertusiartuinnassaaq.
Titartagaq 2
Capitamut inuiaqatigiit ataatsimut isertitaasa nalingat atorneqarsinnaasut
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik